Karmelinpuisto

Sijainti kartalla

Karmelinpuisto on 4,45 hehtaarin suuruinen, lehtomainen puistoalue Ihalan koulun ja Vaisaarenpuiston välissä. Puisto muodostuu tasaisesta keskusalueesta ja puuvaltaisista, ympäröivistä maakummuista, joita kiertävät puistokäytävät. Uloimman puistokäytävän pituus on 520m ja se on lenkkeilijöiden suosiossa.

Vuonna 2000 puistoon istutettiin Suomessa luonnonvaraisena kasvavia jaloja lehtipuita mm. kynä- ja vuorijalavaa, metsätammea ja - lehmusta sekä lehtosaarnea ja metsävaahteraa. Kaikkien lehtipuiden ja pensaiden lisäysmateriaali on kerätty Suomen luonnosta. Havupuina  puistossa on ulkolaista siperianpihtaa. Puiston keskusalueen euroopanpyökit ovat Riilahden kartanon pyökkimetsästä, Raaseporin Bromarvista.

Puistokäytäviä reunustavat Kittilän taikinamarjat, kalliotuhkapensaat ja lehtokuusamat sekä syksyllä punaisin marjoin hehkuvat metsäruusut ja koiranheidet. Käytävien varrelta löytyy myös orapaatsamaa ja orjanruusua.

Puistossa on kaikkiaan n. 1000 pähkinäpensasta, joiden alkuperä on eri puolilta Suomea. Luonnosta kerättyä lisäysmateriaalia on Nokialta, Kustavista, Korppoosta, Töysästä, Bergöstä, Toijalasta, Naantalista, Halikosta, Mustilasta, Ruukista ja Kaarinan Räfnäsistä. Karmelinpuistossa on myös edellä mainittujen pensaiden jälkeläisiä jotka ovat lisääntyneet luontaisesti alueella.

Puuston kasvaessa alueelle muodostuu lehtomainen pienilmasto puiden latvuston ja pähkinäpensaiden varjostaessa reunavyöhykettä. 

Puiston keskusalueella sijaitsee kuvataiteilija Tarja-Orvokki Virtasen sekä lasten ja nuorten kuvataidekoulun suunnittelema kivilabyrintti. Vehmaan punaisesta graniitista koottu massiivinen kiviteos pohjautuu 1100-luvun hopeisen filigraanisoljen ornamenttiin, joka on löytynyt Mahittulan Tuomolan kalmistosta.

Keväällä puistossa puhkeavat kukkaan tuhannet sipulikukat kuten isokevättähdet, englannin-, espanjan- persian- ja idänsinililjat, posliinihyasintit ja parvitulppaanit sekä kirjopikarililjat ja karhunlaukat.

Valkoiset, siniset ja vaaleanpunaiset heinätähdet ovat kotoisin Etelä-Amerikan vuoristoseuduilta. 

Ensimmäisiä kukkijoita ovat keltaiset talventähdet, lumikellot ja kevätlumipisarat.

Erikoisen näköisiä kukkijoita ovat tarha-, ruso- ja oregoninkoiranhampaat.

Alueelta löytyy myös kevätesikkoa, kesälumipisaraa, pystykiurunkannusta, metsäkurjenpolvea, lehtomaitikkaa sekä sini- ja valkovuokkoja.

Kävelyteiden varressa sekä pienellä niityllä kasvaa runsaasti kirjopikarililjoja ja niittykulleroa.

Puistoon on tuotu myös maapuita, jotka tarjoavat lahotessaan hyvän elinympäristön monille hyönteisille ja sienille.

Alakoululaisenankeen varrella, on 190 m pitkä kosteikko-oja, jossa kasvaa rentukoita, mukulaleinikkiä, keltaisia ja valkoisia iiriksiä, pärskäjuuria sekä rantakukkaa.

Puun päivänä 2019 Karmelinpuiston keskusalueelle istutettiin kolmenlaisia surukuusia. 'Haapaisten Kulta' on kapea latvuksinen kuusi jonka kullankeltaiset uudet versot muuttuvat juhannuksen jälkeen vihreäksi. 'Hienohelma' on normaalia surukuusta leveämpi ja on muodoltaan pylväsmäinen. 'Punapaula' on surukuusen värimuunnos, jonka uudet versot ovat keväällä upean punaiset.

Syksyllä 2020 Karmelinpuiston läpi kulkeva Kaurinraitti jatkettiin Konsantielle asti. Ihalan koulun ja teollisuusalueen välinen maasto muotoiltiin uudelleen ja kävelytie linjattiin alueen läpi. Myös Karmelinpuiston vanhaan osaan yhdistettiin kävelytien toinen haara. Karmelinpuiston reunassa kulkeva runsasvetinen oja ohjattiin kulkemaan uuden alueen halki. Maisema saatiin elävöitettyä pienillä kumpareilla ja kävelyteiden väliseen maastoon muotoiltiin lammikko. Alueen läpi virtaa suuret määrät sulamis- ja sadevesiä lammikon toimiessa samalla hulevesivarastona.

Lammikon rannalle on istutettu kotimaisia kosteikko- ja vesikasveja. Kaurinraitin reunaa myötäilee rivi euroopanpyökkejä (Fagus sylvatica) ja pensasryhmissä kasvaa samoja luonnonvaraisia pensaita mitä puiston vanhalla puolellakin on käytetty.

Taikinamarja, lehtokuusama ja koiranheisi muodostavat penkkitaskuihin ja pyökkien väliin rehevän pensasvyöhykkeen. Puistoon on istutettu myös valkopyökkejä (Carpinus betulus) ja erilaisia luonnonvaraisia ruusuja ja niiden lajikkeita.