Karmelinpuisto

Karmelinpuisto on rehevä lehto.

Sijainti kartalla

Karmelinpuisto on 4,6 ha suuruinen, lehtomainen puistoalue Ihalan koulun ja Vaisaarenpuiston välissä. Puisto muodostuu tasaisesta keskusalueesta ja puuvaltaisista, ympäröivistä maakummuista, joita kiertävät puistokäytävät. Uloimman puistokäytävän pituus on 520m ja se on lenkkeilijöiden suosiossa.

Pähkinäpensaita syysväreissä, joiden välistä kulkee käytävä.

Vuonna 2000 puistoon istutettiin Suomessa luonnonvaraisena kasvavia jaloja lehtipuita mm. kynä- ja vuorijalavaa, metsätammea ja - lehmusta sekä lehtosaarnea ja metsävaahteraa. Kaikkien puiden ja pensaiden, lukuunottamatta siperianpihtaa, lisäysmateriaali on kerätty Suomen luonnosta. Puiston keskusalueen euroopanpyökit ovat  Riilahden kartanon pyökkimetsästä, Raaseporin Bromarvista.

Euroopanpyökin keltaisia oksia, taustalla näkyy kivilabyrintti.

Puistokäytäviä reunustavat taikinamarjat, kalliotuhkapensaat ja lehtokuusamat sekä syksyllä punaisin marjoin hehkuvat metsäruusut ja koiranheidet. Käytävien varrelta löytyy myös oratuomea, orapaatsamaa ja orjanruusua. Puistossa on kaikkiaan yli 700 pähkinäpensasta, joiden alkuperä on eri puolilta Suomea. Luonnosta kerättyä lisäysmateriaalia on Nokialta, Korppoosta, Töysästä, Halikosta, Mustilasta ja Kaarinan Räfnäsistä. Karmelinpuistossa on myös edellä mainittujen pensaiden jälkeläisiä jotka ovat lisääntyneet luontaisesti alueella.

Puuston kasvaessa alueelle muodostuu lehtomainen pienilmasto puiden latvuston ja pähkinäpensaiden varjostaessa reunavyöhykettä. 

Syksyinen koiranheisi.

Puiston keskusalueella sijaitsee kuvataiteilija Tarja-Orvokki Virtasen sekä lasten ja nuorten kuvataidekoulun suunnittelema kivilabyrintti. Vehmaan punaisesta graniitista koottu massiivinen kiviteos pohjautuu 1100-luvun hopeisen filigraanisoljen ornamenttiin, joka on löytynyt Mahittulan Tuomolan kalmistosta.

Kivilabyrintti on Vehmaan punaista kiveä.

Keväällä puistossa puhkeavat kukkaan tuhannet sipulikukat kuten isokevättähdet, englannin-, espanjan- persian- ja idänsinililjat, posliinihyasintit ja parvitulppaanit sekä kirjopikarililjat ja karhunlaukat.

Siniset sipulikukat kukkivat pähkinäpensaiden katveessa.

Ensimmäisiä kukkijoita ovat keltaiset talventähdet, lumikellot ja kevät- ja kesälumipisarat. Erikoisen näköisiä kukkijoita ovat tarha-, ruso- ja oregoninkoiranhampaat.

Keltaisia talventähtiä keväisessä lehdossa.

Myös pystykiurunkannusta, metsäkurjenpolvea, kevätesikkoa sekä sini- ja valkovuokkoja löytyy alueelta.

Valkoisia ja liloja pikarililjoja Karmelinpuistossa.

Puistoon on tuotu myös maapuita, jotka tarjoavat lahotessaan hyvän elinympäristön monille hyönteisille ja sienille.

Parvitulppaaneja pähkinäpensaiden katveessa.

Alakoululaisenankeen varrella, on 190 m pitkä kosteikko-oja, jossa kasvaa rentukoita, mukulaleinikkiä, keltaisia ja valkoisia iiriksiä, niittykulleroa sekä rantakukkaa.

Keltakurjenmiekkoja Karmelinpuiston kosteikko-ojassa.

Puun päivänä 2019 Karmelinpuiston keskusalueelle istutettiin kolmenlaisia surukuusia. 'Haapaisten Kulta' on kapealatvuksinen kuusi jonka kullankeltaiset uudet versot muuttuvat juhannuksen jälkeen vihreäksi. 'Hienohelma' on normaalia surukuusta leveämpi ja on muodoltaan pylväsmäinen. 'Punapaula' on surukuusen värimuunnos, jonka uudet versot ovat keväällä upean punaiset.

Keltaisia koiranhammasliljoja auringonpaisteessa Karmelinpuistossa.

Syksyllä 2020 Karmelinpuiston läpi kulkeva Kaurinraitti jatkettiin Konsantielle asti. Ihalan koulun ja teollisuusalueen välinen maasto muotoiltiin uudelleen ja kävelytie linjattiin alueen läpi. Myös Karmelinpuiston vanhaan osaan yhdistettiin kävelytien toinen haara.

Karmelinpuiston reunassa kulkeva runsasvetinen oja ohjattiin kulkemaan uuden alueen halki. Maisema saatiin elävöitettyä pienillä kumpareilla ja kävelyteiden väliseen maastoon muotoiltiin lammikko. Alueen läpi virtaa suuret määrät sulamis- ja sadevesiä lammikon toimiessa samalla hulevesivarastona.

Kasvillisuussuunnitelmassa lammikon rannalle istutetaan kotimaisia kosteikko- ja vesikasveja. Kaurinraitin reunaa myötäilee rivi euroopanpyökkejä (Fagus sylvatica) ja pensasryhmissä kasvaa samoja luonnonvaraisia pensaita mitä puiston vanhalla puolellakin on käytetty. Taikinamarja, lehtokuusama ja koiranheisi muodostavat penkkitaskuihin ja pyökkien väliin rehevän pensasvyöhykkeen.

Kotimaisten pähkinäpensaiden lisäksi alueelle istutetaan metsätammia (Quecus robur) ja valkopyökkiä (Carpinus betulus).

Karmelinpuiston uudella alueella on lammikko.

Liitteet