Puun päivä Raisiossa

Puun päivä, Arbor Day, alkoi vuonna 1854 Nebraskan preerialta, jossa Sterling Morton ja muut pioneerit ymmärsivät puiden monipuolisen arvon ja ryhtyivät istuttamaan puita. Vuonna 1885 Arbor Daysta tuli Nebraskassa virallinen puiden juhlapäivä, josta se laajeni muualle Yhdysvaltoihin ja ympäri maailmaa. Israelissa ensimmäinen puiden päivä oli vuonna 1884, jolloin istutettiin 1500 puuta. Australiassa päivää vietetään kesäkuussa ja Kiinassa maaliskuun Arbor Day on yleinen juhlapäivä. Suomessa Puun päivää alettiin viettää vuonna 2004 Vesan päivänä 27. syyskuuta.

Istutustapahtumassa halutaan kiinnittää huomiota puiden arvoon, joka ilmenee monella eri tavalla. Puut tuottavat happea, sitovat katupölyä ja ilman epäpuhtauksia, ne antavat näkösuojaa ja suojaavat liialta auringonpaahteelta sekä viilentävät kaupunkien ilmaa. Suurikokoiset puut luovat kaupunkeihin viihtyisyyttä, nostavat asuinalueiden arvoa, houkuttelevat turisteja ja sijoittajia. Talvisin suojaava puusto vähentää asuntojen lämmitystarvetta. Puut sitovat merkittävästi hiiltä ilmakehästä ja ovat näin yksi kustannustehokkaimmista keinoista hidastamaan ilmastonmuutosta. Kaiken kaikkiaan puut ovat korvaamaton luonnonvara.

Raisiossa päivää on vietetty vuodesta 2004 ja vuosien varrella on istutettu seuraavat puut eri puistoihin:

2004  Keskuspuisto, riippapihlaja (Sorbus aucuparia ’Pendula’) 
2005  Lumparlanpuisto, hevoskastanja ( Aesculus hippocastanum) 
2006  Veteraanikivi, Kaupungintalo, kataja (Juniperus communis)
2007  Lampuodinpuisto, punatammi (Quercus rubra) 
2008  Ylhäistenpuisto, marjaomenapuita (Malus baccata)
2009  Vetikonpuisto, pilaritervaleppiä (Alnus glutinosa f. pyramidalis) 
2010  Karmelinpuisto, euroopanpyökkejä (Fagus sylvatica) 
2011  Kattelus, metsälehmuksia (Tilia cordata) 
2012  Kerrolanpuisto, rusokirsikoita (Prunus sargentii) 
2013  Urheilukeskus, japaninmagnolioita (Magnolia kobus)
2014  Peltomiehenpuisto, sirotuomipihlajia (Amelancier laevis) 
2015  Vaisaarenpuisto, kamtsatkanleppiä (Alnus hirsuta), sokerikoivuja (Betula lenta), kiinansaarnia(Fraxinus chinensis var. rhynchophylla) 2016  Leijapuisto, kyynelkoivuja (Betula pendula ’Youngii’) 

2017  Nuortenpuisto, hapsuharmaaleppiä (Alnus incana f. angustissima)
2018  Vakkapuisto, niverävaahtera (Acer campestre)
kirjovaahtera (Acer platanoides Drummondii)
liuskalehtivaahtera (Acer platanoides Laciniatum)
rusovuorivaahtera (Acer pseudoplatanus Atropurpureum)

vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus)
punavaahtera (Acer rubrum Scarlet Jewel)
hopeavaahtera (Acer saccharinum)
japaninhevoskastanja (Aesculus turbinata)
kivikoivu (Betula ermanii)

euroopanvalkopyökki (Carpinus betulus)
valkohikkori (Carya ovata)
veripyökki (Fagus sylvatica Atropurpurea)
valkosaarni (Fraxinus americana)
mannasaarni (Fraxinus ornus)
kiinankukkasaarni (Fraxinus sieboldiana)
japaninsiipipähkinä (Pterocarya rhoifolia)
rinnevalkotammi (Quercus alba)
paanutammi (Quercus imbricaria)
takiaistammi (Quercus macrocarpa)
keltatammi (Quercus muehlenbergii)
otatammi (Quercus palustris)
mustatammi (Quercus velutina)

2019 Karmelinpusto, surukuusi (Picea abies f.pendula 'Hienohelma', Picea abies f. pendula aurea 'Haapasten Kulta', Picea abies f. pcruenta 'Punapaula')

2020 Pasalanpuisto, monarkkikoivu (Betula maximowicziana), oregoninsaarni (Fraxinus latifolia), teksasinsaarni (Fraxinus texensis), turkintammi (Quercus cerris), unkarintammi (Quercus frainetto), appalakkientammi (Quercus montana), amerikankastanja (Castanea dentata), valkojalava (Ulmus americna) (istutettu keväällä 2021)

Puun päivän julistus

Tänä päivänä haluamme erityisesti kiinnittää huomiota puun merkitykseen, ovathan metsät yhtä tärkeitä maapallolle kuin keuhkot ihmisille. Siksi metsien suojelu, istutus ja hoito on välttämätöntä. Uusiutuvana luonnonvarana puulla on samalla materiaalina suunnattomat mahdollisuudet, kun ne asetetaan kestävän kehityksen puitteisiin.

Muistaen, että puut voivat elää ilman ihmistä, mutta ihminen ei voi elää ilman puita, pyydämme kasvua niin istutetuille puille kuin luonnonmetsille ja toivotamme: Kauan eläköön puu!