Raision etanaviikot

Espanjansiruetana

Kuva: Pekka Malinen.

Espanjansiruetana on nopeasti lisääntyvä vieraslaji ja paha tuholainen kotipuutarhoille, viljelyksille sekä kaupunkiluonnolle. Se on kansallisesti haitallinen vieraslaji, jonka maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Kansallinen vieraslajilaki velvoittaa maanomistajan torjumaan vieraslajeja omilta mailtaan. Espanjansiruetanaa on tavattu myös Raisiossa, ja Raision kaupunki kannustaakin etanaviikoilla asukkaita mukaan taisteluun puutarhojen valtaajaa vastaan.

Kuinka toimia?

1. Tunnista espanjansiruetana, älä tapa ukkoetanaa.

  • Espanjansiruetana kasvaa 7–14 cm:n pituiseksi.
  • Sen väritys on hyvin vaihteleva. Suomen yksilöt ovat yleensä olleet murretun oranssinpunaruskeita, likaisenruskeita tai mustia. Nuorilla yksilöillä saattaa olla kyljillä tummat pitkittäisjuovat. Oikealla kyljellä oleva hengitysaukko on espanjansiruetanalla kilven puolivälin etupuolella.
  • Selkä on harjaton ja kupera, päältä katsoen espanjansiruetanan häntäpää on pyöreäreunainen. Jalan alapinta on kokovaalea tai reunoiltaan hieman keskiosaa tummempi.
  • Lima on jokseenkin väritöntä.
  • Lajille on tyypillistä esiintyä joukoittain – kun löytää yhden, on lähistöllä yleensä muitakin.

Huom.! Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa ukkoetanaan. Ukkoetana kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon eikä sitä ole syytä hävittää. Lajit voi erottaa hengitysaukon sijainnin perusteella. Ukkoetanalla hengitysaukko on kilven puolivälin takapuolella, kun taas espanjansiruetanalla hengitysaukko on kilven puolivälin etupuolella. Lisäksi ukkoetanalla on selässään pitkittäinen harjanne, joka päättyy häntäpäässä terävään kärkeen. Espanjansiruetanoilla selkäpuoli sen sijaan on tasaisen kupera. Ukkoetana ei koskaan esiinny suurella joukolla.

2. Tapa espanjansiruetanat esimerkiksi pudottamalla ne kiehuvaan veteen.

Torjunta on tärkeää kotipihassa, etteivät etanat pääse leviämään. Tehokkainta torjunta on keväällä, ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia. Etanajahtiin kannattaa lähteä aamuvarhaisella tai iltahämärissä. Etanat liikkuvat erityisesti kostealla kelillä, ja keräystä voikin tehostaa laittamalla maahan kosteutta kerääviä lautoja, joiden alle etanat kerääntyvät.

Espanjansiruetana voi aiheuttaa haittaa alkuperäisille etanalajeille sekä levittää limansa kautta muun muassa listeriaa ja muita ihmisille ja kotieläimille haitallisia bakteereja. Ravinnoksi sille kelpaavat koriste- ja hyötykasvit, kukat ja sipulit mutta myös kuolleet lajitoverit, joten tapettuja etanoita ei ole hyvä jättää maahan.

Keräysreissulle kannattaa ottaa mukaan kumihanskat ja kannellinen purkki tai ämpäri, johon etanat kerätään. Etanat tapetaan keräämisen jälkeen esimerkiksi tiputtamalla ne kiehuvaan veteen. Lisätietoa espanjansiruetanan tuhoamisesta Vieraslajit-sivustolla.

3. Poista neste ja laita etanat suljettuun kevyeen astiaan, kuten tyhjään maitotölkkiin tai muovipussiin. Huom.! Ei lasipurkkiin.

4. Jätä etanat etanaroskikseen.

Kaupunki on tuonut etanaroskiksia neljään paikkaan, joissa etanoita esiintyy runsaasti. Raision etanaroskikset löytyvät syyskuun loppuun Ihalasta Jertantien kierrätyspisteen vierestä, Tikanmaalta Vierulantien alkupäästä, Nuorikkalasta Kaislatien ja Kotirannankadun kulmasta, Metsäaron alueelta Rankionkadun ja Esikkokujan risteyksestä sekä Raisiontien ja Kaanaantien risteyksestä bussien kääntöpaikalta.

Etanaroskiksen tunnistaa harmaasta väristä sekä kyljen ja kannen opastetarroista. Roskiksiin saa tuoda espanjansiruetanoita koko kaupungin alueelta. Roskikseen saa laittaa vain kuolleita etanoita. Pienet määrät etanoita voi hävittää hyvin pakattuna myös oman talouden polttokelpoisen jätteen mukana.

5. Ilmoita uudet havainnot espanjansiruetanoista kaupungin palautejärjestelmään.

Lisää palaute ja valitse palautteen tyypiksi "vieraslajihavainto". Tästä pääset kaupungin palautejärjestelmään.

Lisätietoja espanjansiruetanasta Vieraslajit-sivustolla.

Asiasanat

Asuminen ja ympäristö