Huhkon kartano

Huhkon kartanon tiloissa toimii tällä hetkellä pitopalveluyrittäjä. Kartano ja sen historiallinen miljöö sopivat mainiosti erilaisiin juhliin ja kokouksiin.

Kartano sopii parhaiten 20–80 henkilön tilaisuuksiin.

• Tilojen varaukset ja lisätiedot

Huhkon kartanon historiaa

Vanhimmat maininnat Huhkosta ovat peräisin 1300-luvulta. Näissä teksteissä puhutaan Huhkonkosken myllystä, joka on ilmeisesti ollut vanhempi kuin Huhkon tila.

Ensimmäiset maininnat Mälikkälän kylässä sijaitsevasta Huhkon kartanosta ovat peräisin 1500-luvulta, jolloin se kuului lampuotitalona Pernon kartanoon. Lampuotitalot olivat vuokraviljelijöiden melko itsenäisesti hoitamia tiloja, jotka maksoivat vuosittaisen vuokran pääkartanolle. Huhko oli Pernon kartanon omistuksessa 1600-luvulla saakka, jolloin sen omistaja vaihtui useasti. Ensimmäinen kartanonomistaja, joka asui siellä itse, oli 1700-luvun alkupuolella kartanoa hallinnut ratsumestari Ramsayn leski.

1776 mahdollisesti kuuluisin Huhkon omistaja Turun Akatemian historian ja moraaliopin professori Johan Bilmark osti tilan. Raision hautausmaalla sijaitseva professori Bilmarkille omistettu hautamuistomerkki on ensimmäinen julkisin varoin toteutettu muistomerkki Suomessa.

1800-luvulla vaikeudet kartanon hoidossa aiheuttivat useita omistajanvaihdoksia. Yksi omistajista oli vuonna 1874 tilan hankkinut Pehr Andersson, ensimmäinen maanviljelijä, joka omisti tilan.

1910 tila myytiin Oskar ja Lyyli Lempolle, joilta tila siirtyi heidän tyttärelleen Lydialle ja hänen miehelleen Hans Juhlerille. Heidän aikanaan tilalla aloitettiin muun muassa sokerijuurikkaan viljely. Tanskalainen Juhler olikin tullut Suomeen neuvomaan tämän uutuuskasvin viljelyssä.

1977 Raision kaupunki osti kartanon. Maataloutta ei enää pystytty jatkamaan keskellä ympärille kasvanutta kaupunkia.

Nykyisin Huhkon kartanosta on jäljellä vain päärakennus, jonka vanhimmat osat ajoittuvat 1700-luvulle. Empiretyylisen nykyasunsa kartano on saanut noin vuosina 1837-1842. Esikuvaksi on arvioitu Hintsan kartanoa (1837), jonka suunnittelijan arvellaan olevan Carl Ludvig Engel.

Kartanon sisätilat on kunnostettu alun perin kaupungin edustuskäyttöön. Alakerta jakautuu kolmeen huoneeseen, tarjoiluhuoneeseen, sekä lasten leikkihuoneeseen. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, jotka on nimetty 1500-luvulla eläneen Huhkonkosken kruununmylläri Urpon ja tämän lesken Valpurin mukaan.

Lähteet:

• Huhkon kartanon historia Raision kaupunki. Viitattu internetarkistoituun sivuun, pvm. 17.6.2017
• Jarmo Grönros. Ympäristömme Raisio. Sivu 138. Kirjayhtymä; 1996. ISBN 978-951-26-4146-8
• Jarmo Grönros, Selvitys Huhkon kartanosta. Raision kulttuuritoimi 1991