Ilmastoaiheista sanastoa

Tälle sivulle on koottu sanastoa ilmastosivujen tueksi.

ALas laskentamalli          

Suomen ympäristökeskuksen ALas päästölaskentajärjestelmä on yhdenmukainen kaikkien kuntien kesken ja sen avulla voidaan vertailla eri kuntien päästöjä myös asukaskohtaisesti. Laskenta kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Lisätietoa laskentamallista Suomen ympäristökeskuksen sivulla.

Aurinkoenergia                    

Auringon energiaa voidaan hyödyntää passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisesti aurinkoenergiaa hyödynnetään auringosta saatavan valon ja lämmön kautta ilman erillisiä laitteita. Auringon lämmöllä voidaan pienentää esimerkiksi lämmön tarvetta varastoimalla lämpöä talon rakenteisiin taikka huoneilmaan ikkunoiden kautta. Aktiivisessa aurinkoenergian hyödyntämisessä käytetään erillisiä laitteita kuten aurinkokeräimiä lämmön talteenottoon tai aurinkopaneeleita aurinkosähkön tuottamiseksi.

Aurinkokeräimet                

Aurinkokeräimillä kerätään auringosta lämpöä siirtonesteen avulla. Järjestelmä sisältää keräimien ja siirtonesteen lisäksi pumpun ja ohjaimen. Aurinkokeräimet sopivat erityisesti suuren vesivaraajan yhteyteen kohteisiin, joissa vedenkulutus on suurta tai kohteisiin jonka pääsääntöinen lämmitys on vesitakka tai puukattila.

Aurinkosähkö

Aurinkosähköä tuotetaan aurinkosähköjärjestelmällä, johon kuuluu aurinkopaneelit ja sähkön tasavirrasta vaihtovirtaan kääntävä invertteri. Sähköjärjestelmä voidaan liittää sähköverkkoon, jolloin tuotettu ylijäämäsähkö voidaan myydä sähköyhtiölle. Ei verkkoon liitetyssä järjestelmässä tuotettu sähkö käytetään tuotantopaikassa esim. kesämökillä tai veneessä. Molemmissa tapauksissa sähköä voidaan varastoida esimerkiksi vesivaraajaan lämpönä tai akkuihin myöhemmin käytettäväksi sähkövirraksi.

Biodiversiteetti/Luonnon monimuotoisuus                       

Luonnon monimuotoisuudella (usein myös biodiversiteetti, elonkirjo tai luonnonkirjo) tarkoitetaan ekosysteemien (luonnon pääoman), lajien ja geenien kirjoa maailmassa tai tietyssä luontotyypissä. Se on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille, sillä se tuottaa palveluja, jotka pitävät yllä talouksia ja yhteiskuntia. Luonnon monimuotoisuus on erittäin tärkeää myös ekosysteemipalveluille – luonnon tarjoamille palveluille, joita ovat esimerkiksi pölytys, ilmaston säätely, tulvasuoja, maaperän hedelmällisyys sekä elintarvikkeiden, polttoaineiden, kuitujen ja lääkkeiden tuotanto. Sen köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä oli maailmanlaajuinen tavoite. Lisätietoa luonnon monimuotoisuudesta Eurooppa-neuvoston sivulla.

Bioenergia   

Bioenergia kuuluu energialähteenä uusiutuvan energian alle. Bioenergiasta puhutaan, kun käytetään energialähteenä puuperäisiä polttoaineita, peltobiomassoja, biokaasua ja kierrätyspolttoaineiden biohajoavia osia.

CO2/Hiilidioksidi

CO2 on yhdiste, jossa hiiliatomiin on liittynyt kaksi happiatomia kaksoissidoksella (O=C=O). Hiilidioksidi on normaalioloissa hajuton, väritön, myrkytön ja huonosti reagoiva kaasu. Suurina pitoisuuksina se on terveydelle haitallista ja puhtaana kaasuna hengitettynä se syrjäyttää hapen ja aiheuttaa tukehtumisen. Hiilidioksidia syntyy kaikessa palamisessa. Hiilidioksidin luonnollisia lähteitä ovat mm. tulivuoren purkaukset, metsäpalot ja soluhengityksessä vapautuva hiilidioksidi. Ihmisen toiminnasta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ovat peräisin pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä mm. teollisuudessa, energiantuotannossa, liikenteessä. Hiilidioksidia vapautuu myös maankäytönmuutoksiin liittyen, kun esimerkiksi metsää raivataan pelloiksi tai laidunmaiksi.

CO2e/Hiilidioksidiekvivalentti             

Hiilidioksidiekvivalentti (myös CO2-ekv) on kasvihuonekaasujen yhteydessä käytetty suure ja sen mittayksikkönä käytetään usein massa mittayksikköjä kuten kilo (kg) tai tonni (t). Suureen avulla eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus (ilmastovaikutus) voidaan muuntaa yhteensopivaksi hiilidioksidin 100 vuoden tarkastelujakson lämmitysvaikutukseen. Muuntokertoimeen vaikuttaa kasvihuonekaasun lämmityspotentiaali (GWP) ja pysyvyys ilmakehässä.

Ekosysteemipalvelut      

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia ilmaisia palveluita, joista ihmisten elämä on riippuvainen. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa neljään eri luokkaan; tuotanto-, ylläpito-, säätely- ja kulttuuripalvelut. Tuotantopalveluihin kuuluvat esimerkiksi ruuan ja juomaveden tuotanto sekä rakennusaineet ja bioenergia. Ylläpitopalveluihin luetaan mm. happi, joka vapautuu yhteyttämisen yhteydessä, veden kierto, hiilen sidonta sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Säätelypalveluihin kuuluvat ilmaston säätely, pohjaveden muodostuminen, tautien säätely ja kasvien pölyttyminen. Kulttuuripalveluihin kuuluvat mm. taide, virkistys, toimeentulo esim. matkailualalla sekä henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Ekosysteemipalveluiden ilmaisuudesta johtuen niitä ei useinkaan arvoteta korkealle, vaan niitä pidetään itsestään selvyytenä. Ekosysteemipalveluiden huomioimiseksi rahallinen arvotus olisi tärkeää. Tämä helpottaisi ekosysteemipalveluiden huomioimista, kun tehdään niihin vaikuttavia päätöksiä.

Energiatehokkuus           

Energiatehokkuudella tarkoitetaan saman lopputuloksen saamista pienemmällä energiamäärällä. Energiatehokkuutta voidaan parantaa erilaisin toimenpitein tai investoinnein. Energiatehokkuudella tavoitellaan usein taloudellista hyötyä. Yksittäisen ihmisen kohdalla energiatehokkuuden parantaminen voi tarkoittaa ei käytössä olevien koneiden ja valojen sammuttamista, passiivista aurinkoenergiaa, ilmanvaihdon optimointi, vähemmän energiaa kuluttavien laitteiden hankintaa... Rakennusten peruskorjauksessa tai uusien rakennusten suunnitteluvaiheessa voidaan energiatehokkuus ottaa huomioon lämmitysjärjestelmien valinnassa, rakennusmateriaaleissa, eristepaksuuksissa, laitehankinnoissa jne. Teollisuudessa energiatehokkuutta parannetaan optimoimalla prosesseja ja investoimalla uuteen, vähemmän kuluttavaan teknologiaan.      

GWP/Global Warming Potential/Lämmityspotentiaali     

Lämmityspotentiaalilla kuvataan kasvihuonekaasun aiheuttamaa lämmitysvaikutusta ilmakehässä verrattuna hiilidioksidin massayksikköä kohden 100 vuoden tarkastelujaksolla. Se siis kertoo, kuinka paljon massayksikkö kasvihuonekaasua sitoo lämpöä ilmakehään verrattuna hiilidioksidiin. Kaasun lämmityspotentiaaliin vaikuttuvat mm. sen kyky sitoa lämpöä ja sen pysyvyys ilmakehässä.

Hiilidioksidipitoisuus      

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan yleiseensä ilmakehän alemman kerroksen troposfäärin (katso ilmakehä) hiilidioksidipitoisuutta. Yksikkönä käytetään ppm (parts per million), eli miljoonasosa. Esiteollisena aikana 1700-luvun lopussa, jolloin fossiilisia polttoaineita ei vielä käytetty ilmakehän CO2 pitoisuus on ollut noin 280 ppm. Vuonna 2020 pitoisuus oli noin 415 ppm vuoden keskiarvona. Hiilidioksidipitoisuus on maailman historiassa ennenkin ollut vastaavalla korkeudella noin 3-5 miljoona vuotta sitten. Tuolloin mm. Etelämantereella on tutkimusten mukaan kasvanut pyökkejä ja merenpinta on ollut 10-20 metriä nykyistä korkeammalla. CO2 pitoisuus vaihtelee vuoden aikojen mukaan, se on suurin keväällä juuri ennen kasvukauden alkua ja pienimmillään kasvukauden lopussa.

Hiilineutraalius

Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on kyettävä ottamaan talteen. Luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu jälleen ilmakehään muun muassa metsäpalojen, maankäytön muutosten tai hakkuiden myötä. Sen vuoksi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää vähentää päästöjä.

Hiilinielu/Hiilensidonta

Hiilinielu sitoo enemmän hiilidioksidia kuin päästää ilmakehään. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Niiden arvioidaan sitovan 9,5–11 gigatonnia hiilidioksidia vuosittain. Koko maailman yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt puolestaan olivat 38,0 gigatonnia vuonna 2019. Hiilinielut kuuluvat luonnon ekosysteemipalveluista säätelypalveluihin (katso ekosysteemipalvelut). Hiilidioksidia voidaan sitoa ilmasta myös teknologian avulla, mutta vielä ei ole olemassa laajamittaiseen CO2 sitomiseen soveltuvaa tekniikkaa.

Ilmakehä     

Maapalloa ympäröi ilmakehä, joka suojaa maapalloa avaruuden kylmyydeltä ja haitalliselta säteilyltä. Ilmakehä koostuu pääasiassa typestä ja hapesta. Ilmakehä on jaettu eri kerroksiin. Alin kerros on troposfääri. Se on noin 10 km korkea, napa-alueilla matalampi kuin päiväntasaajalla ja sisältää lähes 90 % ilmakehän koko massasta. Troposfäärissä tapahtuvat mm. sääilmiöt. Troposfäärin yläpuolella on 40 km korkea stratosfääri, jossa lämpötila nousee ylöspäin mentäessä. Stratosfäärin yläosassa sijaitsee maapalloa säteilyltä suojaava otsonikerros. 3. kerros mesosfääri ylettyy noin 80 km maanpinnasta. Siellä lämpötila laskee lähelle -100 C astetta ja ilmapaine on enää 0,001 % maanpinnan ilmanpaineesta. Mesosfäärin yläpuolella ovat vielä termosfääri, ionosfääri, jossa revontulet syntyvät, eksosfääri ja magnetosfääri. Ylimmät kerrokset sijoittuvat osittain päällekkäin ja ovat käytännössä avaruutta.

Ilmasto        

Puhekielessä Ilmasto sekoitetaan usein säähän. Säässä tapahtuu luonnollisia vaihteluita eikä paikallisen sään hetkittäisistä vaihteluista voida tehdä yleistyksiä ilmastoon liittyen. Ilmasto toki sisältään alueen sään ja sen vaihtelun, mutta ilmastolla kuvataan pitkän (jopa kymmenien vuosien) aikavälin keskimääräisiä sääoloja. Tieteessä ilmaston kehitystä seurataan usein 30 vuoden tarkastelujakson keskiarvoilla kuten esim. vuosien 1961-1990 ja 1971-2000 keskiarvojen välillä

Ilmastobudjetti                

Ilmastobudjetti yhdistää ilmastotyön esim. kaupungin talousarvioon ja tilinpäätökseen. Ilmastobudjetilla seurataan ilmastotavoitteen etenemistä ja ilmastotoimien riittävyyttä. Samalla ilmastotavoite konkretisoituu vuositasolla. Ilmastobudjetti tuottaa tietoa päätöksentekoon ja lisää läpinäkyvyyttä kaupungin asukkaille ja muille toimijoille.

Ilmastonmuutos

Maapallon ilmaston tiedetään muuttuvan luonnollisista syistä. Nyt käynnissä oleva muutos on kuitenkin luonnolliseen ilmastomuuttumiseen verrattuna nopeaa, eikä se anna luonnolle tarpeeksi aikaa sopeutua muutokseen. Käynnissä ilmastomuutos on hävittänyt ja tulee hävittämään maapallolta suuren määrän lajeja. Ilmastomuutoksen syy on ilmakehän kasvanut CO2 –pitoisuus, joka vangitsee lämpöä ilmakehän alakerroksiin estämällä sen heijastumisen avaruuteen. CO2 –pitoisuuden kasvuun syynä ovat ihmisten käyttämät fossiiliset polttoaineet, jotka vapauttavat ilmakehään maaperään miljoonia vuosia sitten varastoituneen hiilen.

Ilmastotavoite

Ilmastotavoitteista puhutaan, kun toimija kuten yritys, yhdistys, kaupunki, valtio, alue jne. asettaa ilmastotyölleen tavoitteen esimerkiksi olla hiilineutraali. Yleisesti käytetty tavoite liittyy CO2 -päästöjen pienentämiseen ja ilmastomuutoksen hillintään. Päästöjen vähenemistä verrataan usein perusvuoden päästötasoon. Suomessa yleisiä perusvuosia ovat 1990 ja 2007. Raision ilmastotavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästöihin.

IPCC             

Intergovernmental Panel on Climate Change eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. IPCC:n arvioinnin keskeisimmät tulokset julkaistaan raportteina.

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö on elinehto kaikelle elolliselle. Ilman luonnollista kasvihuoneilmiö maapallon keskilämpö olisi -18 C, jolloin esimerkiksi vettä ei olisi maapallolla nestemäisessä muodossa. Kasvihuoneilmiö kuitenkin vahvistuu mm. fossiilisten polttoaineiden käytön ja maankäytön muutosten seurauksena, kun ilmakehään vapautetaan enemmän kasvihuonekaasuja kuin hiilinielut pystyvät sitomaan. Voimistunut kasvihuoneilmiö aiheuttaa maapallon lämpenemisen, eli käynnissä olevan ilmastonmuutoksen.

Kasvihuonekaasu

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuista yleisin ja se aiheuttaa pääosan ilmaston lämpenemisestä. Ilmakehästä hiilidioksidia sitoutuu ja varastoituu eliöihin, kasveihin, maaperään, ja meriin, mutta ne eivät pysty sitomaan kaikkea vapautunutta hiilidioksidi. Tästä syystä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa (katso ilmastonmuutos).

Kestävä kehitys               

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävä kehitys jaetaankin usein ekologiseen-, taloudelliseen-, sosiaaliseen- ja kulttuurilliseen kestävyyteen.

Kierrätys     

Kierrätyksestä puhutaan usein jätteiden yhteydessä, mutta se pitää sisällään kaiken toiminnan, jolla jo käytetty materiaali saadaan uudelleen käyttöön. Kierrätystä on esimerkiksi tavaroiden ostaminen/myyminen kirpputorilla ja pieneksi jääneiden vaatteiden lahjottaminen eteenpäin. Kierrätys vähentää uusien luonnonvarojen ja energian tarvetta sekä pienentää ilman, maaperän ja vesien saastumista. Jätteiden kierrätystä ohjataan Suomessa pitkälti valtiotasolla mm. jätelaissa

Kiertotalous

Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

ktCO2e        

Hiilidioksidiekvivalentti (katso CO2e) kilotonni. Kilotonni on massan mittayksikkö, joka tarkoittaa tuhatta tonnia.

Luonnonvarat/resurssit 

Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen pystyy hyödyntämään omaksi edukseen. Luonnonvarat ovat ihmisen valmistamien esineiden ja kulutun energian alkulähde. Luonnonvarat voidaan jakaa uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Uusiutuvia luonnonvaroja ovat mm. metsät, ravinto, vesi ja uusiutumattomia mm. fossiiliset polttoaineet ja metallit. Auringon energiaa, tuulta, ilmaa ja merien aaltoliikettä kutsutaan joskus myös ehtymättömiksi tai aineettomiksi luonnonvaroiksi, sillä niiden määrä ei vähene käytöstä.

Lähimatkailu                    

Lähimatkailulla tarkoitetaan matkailua lähikohteissa toisinaan oman kaupungin sisällä, toisinaan kotimaan rajojen sisällä. Lähimatkailu on kestävämpää kuin esim. kaukomatkailu, sillä lähimatkailu tapahtuu usein polkupyörällä, junalla tai bussilla, eikä lentämiselle ole tarvetta. Lähimatkailu tukee paikallista toimeentuloa, kun käytetään paikallisia palveluita tai ostetaan paikallisesti valmistettuja tuotteita.

Lähiruoka    

Lähiruualla tarkoitetaan lähellä tuotettua ruokaa, jota pidetään ympäristöystävällisempänä pienemmän kuljetustarpeen takia. Lähiruoka tulee myös paikallista toimeentuloa.

Metaani

Koostuu 1 hiiliatomista ja 4 vetyatomista (CH4). Ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista (katso kasvihuonekaasu) toiseksi suurin ilmaston lämmittäjä. Metaani säilyy ilmakehässä vain 12 vuotta (CO2 50-200 vuotta), mutta sen lämmitysvaikutus on 72 kertainen hiilidioksidiin. Metaani syntyy riisipelloilla, märehtijöiden kautta ja soilla. Sitä vapautuu ilmakehään myös maakaasuputkien vuodoissa ja kosteaa puuta pienellä hapella poltettaessa. 2/3 metaanipäästöistä johtuu ihmistoiminnasta.

Metsittäminen

Metsittäminen eli metsitys tarkoittaa metsän perustamista alueelle jossa metsää ei kasva, kuten aavikolle, pellolle tai suolle. Metsä tehdään istuttamalla puita. Metsittämisen syynä on esimerkiksi hiilinielujen luominen ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi, aavikoitumisen pysäyttäminen, puutavaran kasvattaminen, tuulten vaimentaminen, haihdunnan vähentäminen, äärilämpötilojen hillitseminen, talojen ja karjan suojaaminen säältä, esteettiset syyt tai melun torjunta. Metsittämisellä lisätään luonnon monimuotoisuutta ja luodaan eri lajeille pesimäpaikkoja, ruokaa ja vaelluskäytäviä

Metsäkato  

Metsäkadolla tarkoitetaan maankäytönmuutoksista johtuvaa metsän raivaamista esimerkiksi uusien asuinalueiden, viljelymaiden tai laidunmaiden edestä. Metsäkato ei ole lopullinen, vaan metsä voi palautua osittain tai kokonaan. Maankäytönmuutokset päästöt johtuvat osittain metsien raivaamisesta, sillä metsien raivaaminen pienentää hiilinieluja sekä vapauttaa kasvillisuuteen ja maaperään sitoutunutta hiiltä. Metsät ovat tärkeitä myös luonnon monimuotoisuuden (katso biodiversiteetti) suojelemisessa, sillä metsät tarjoavat elinympäristöjä, suojaa ja ravintoa lukemattomalla määrälle eri lajeja. Metsäkato on suurinta trooppisella vyöhykkeellä, joidenkin arvioiden mukaan sademetsää häviää jopa 10 miljoonaa hehtaaria vuosittain.

Motiva        

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama yritys, joka tarjoaa asiantuntijapalveluja kestävän kehityksen vauhdittamiseksi. Motiva kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön ja tarjoaa tietoa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille.

N20/Dityppioksidi/Typpioksiduuli

N2O, typpioksiduuli tai ilokaasu on kasvihuonekaasu, jota vapautuu mm. maanviljelyssä lannoitteiden käytöstä, kun maaperään lisätyt nitraatit hajoavat. N2O syntyy myös merien mikrobiologisessa toiminnassa. N2O hajoaa vain ilmakehän ylimmissä kerroksissa (katso ilmakehä), joten se pysyy ilmakehässä melko pitkään, noin 110 vuotta. Sen lämmityspotentiaali (100 v.) on 298 (katso GWP) eli lähes 300 kertainen hiilidioksidiin verrattuna. N2O aiheuttaa myös otsonikatoa.

Otsoni

Otsoni on kolmen happiatomin muodostama molekyyli. Otsoni on kasvihuonekaasu, mutta sitä ei suoraan synny päästöissä. Otsoni syntyy pääasiassa stratosfäärin (katso ilmakehä) yläosassa happiatomeiden reagoidessa UV-valon vaikutuksesta. Syntynyt otsonikerros suojaa maapalloa auringon haitalliselta lyhytaaltoiselta UVB- ja UVC-säteilyltä. Otsonikadon ehkäisemiseksi sille haitallisten aineiden kuten freonien käyttöä on rajoitettu jo vuodesta 1987.

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus on kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksesta. Sen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Sopimus solmittiin 12. joulukuuta 2015. Lisätietoa Pariisin ilmastosopimuksesta ympäristöministeriön sivuilla.

Resurssitehokkuus         

Resurssitehokkuus kuvaa ympäristökuormituksen vähentämiseen pyrkivää toimintaa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa ja kulutuksessa raaka-aineista loppukulutuksen kautta uudelleenkiertoon ja hävittämiseen asti.

Ruokahävikki                   

Ruokahävikki on jätettä, jonka synty voidaan välttää ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 107–137 miljoonaa kiloa, noin 20–25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Lisätietoa ruokahävikistä LUKEn sivulla.

SECAP –menetelmä        

Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (Sustainable Energy and Climate Action Plan). Suunnitelma, jossa esitetään keinot Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä sekä arvioidaan kaupunkia uhkaavat ilmastoriskit ja haavoittuvuudet sekä kartoitetaan kaupungin sopeutumistoimet.

Suomen ilmastopaneeli  

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.

Suomen ympäristökeskus                         

Lyhenne SYKE.

Uusiutumaton energia/Fossiilinen polttoaine   

Fossiiliset eli uusiutumattomat polttoaineet ovat syntyneet miljoonien vuosien saatossa maankuoren alla kovassa lämmössä ja paineessa muinaisista eliöistä eli fossiileista. Tällaisia polttoaineita ovat öljy, maakaasu ja kivihiili. Suomessa myös turve luetaan fossiilisiin polttoaineisiin, sillä sen uusiutuminen on hidasta ja kestää tuhansia vuosia. Käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen pääsyynä on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Poltettaessa fossiilisia polttoaineita niihin varastoituneena oleva hiili reagoi hapen kanssa ja näin vapautuu mm. hiilidioksidia (CO2). Huom! myös ydinvoimaloissa käytettävä uraani on uusiutumaton polttoaine, mutta ei fossiilinen. Uraani on metalli eikä sisällä vanhaa eloperäistä ainesta.

Uusiutuva energia           

Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia (katso bioenergia), maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutuvaa energia tuottaa vähän tai ei ollenkaan CO2 –päästöjä tuotantovaiheessa. Bioenergian polton katsotaan olevan hiilineutraalia, sillä poltettavasta bioenergiasta vapautunut hiili sitoutuu uudelleen biomateriaaleihin esimerkiksi metsän kasvaessa. Tämä ottaa kuitenkin aikaa, joten lyhyellä aikavälillä tämä ei pidä paikkaansa, vaan bioenergiasta vapautuneet CO2 –päästöt ovat samanlainen ongelma, kuin muutkin CO2 päästöt.

Valonia        

Valonia on Varsinais-Suomen kuntien yhteinen puolueeton kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. Olemme vastuullisen Varsinais-Suomen suunnannäyttäjä ja autamme kuntia, yhteisöjä sekä asukkaita toimimaan ympäristön ja ilmaston paremman tilan puolesta. 

YK/Yhdistyneet kansakunnat                     

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 24. lokakuuta 1945 San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.

Ympäristöministeriö       

Ympäristö- ja ilmastoministeri vastaa valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn tulevien ympäristö- ja asuntoasioiden valmistelusta. Ympäristöministeriön hallinnonalalla toimii useita itsenäisiä laitoksia ja virastoja, jotka toteuttavat ministeriön yhteiskunnallisia tavoitteita ja osallistuvat hallitusohjelman hankkeisiin.