Lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Se voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä, henkisenä, seksuaalisena, taloudellisena, kulttuurisena tai uskonnollisena väkivaltana sekä laiminlyöntinä tai kaltoinkohteluna.

Väkivalta läheisissä ihmissuhteissa poikkeaa muusta väkivallasta sekä rikoksena, väkivallan muotona että kokemuksena. Sen tapahtumapaikkana on usein oma koti ja tekijänä oma kumppani tai ihminen, jonka kanssa yhteinen arkielämä jaetaan. Lähisuhdeväkivalta ei tule aina viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tietoon, sillä siihen liittyy paljon häpeää, syyllisyyttä ja vaikenemista. Sitä ei myöskään aina mielletä samalla tavalla rikokseksi kuin esimerkiksi tuntemattoman tekemää väkivaltaa. Se kuitenkin vaikuttaa kaikkien osallisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Terveydenhuollon ammattilaisina terveydenhoitajalla ja lääkärillä on velvollisuus puuttua väkivaltaan. Äitiys- ja lastenneuvoloilla sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä vaikuttaa myös väkivaltaan liittyviin asenteisiin.

Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata lasten, vanhempien sekä syntyvien lasten terveys ja edistää koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tehtävänä on ottaa puheeksi lähisuhde- ja kuritusväkivalta, antaa perheille tietoa lähisuhde- ja kuritusväkivallasta ja sen vaikutuksista, sekä ohjata perheet tarvittaessa riittävien tukitoimien piiriin.

Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta

• Apua sinulle. (Ensi- ja turvakotien liitto)
• Apua uhreille ja tekijöille. (Väestöliitto)
• Apua väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. (Monika-Naiset liitto ry)
• Maria-akatemian ehkäisevä väkivaltatyö.
• Naistenlinja. 
• Nettiturvakoti.
• Nollalinja - apua väkivaltaan.
• Lähisuhdeväkivalta. (THL)
• Poliisi.
• Raiskauskriisikeskus Tukinainen.
• Rikosuhripäivystys.
• Turun turvakoti.