Raisio tiedottaa

paluu etusivulle

Kingiseppin piiri sijaitsee Leningradin alueen eli oblastin länsiosassa. Idässä se rajoittuu Lomonosovin ja Volosovon piireihin, etelässä Slantsyn piiriin ja lännessä Viroon, jossa rajana kulkee Narva-joki ja pohjoisessa Suomenlahden rannikko. Suomenlahteen laskeva Luga-joki virtaa piirin alueen sisällä. 1100-luvulta 1300-luvulle saakka alue oli osa Suur-Novgorodia. Kingiseppin piirin keskuksena on Kingiseppin kaupunki. Se perustettiin vuonna 1384 Jam-nimisenä linnoituksena, jonka ympärille kaupunki rakentui. 1500-luvulla Jam oli yhdeksän vuoden ajan Ruotsin vallan alaisuudessa, mutta palautettiin Venäjälle Täyssinän rauhassa vuonna 1595. 1600-luvun alussa Venäjän sisäisen kriisin aikana ruotsalaiset valtasivat Jamin uudelleen ja se liitettiin Ruotsiin Stolbovan rauhansopimuksella v. 1617. 1700-luvulla Pietari I vapautti kaupungin ja sen nimeksi tuli Jamburg. Vuonna 1922 nimi muutettiin Kingiseppiksi kommunistijohtaja Viktor Kingiseppin mukaan.

Kaupunkiin rakennettiin 1800- luvulla 44 kauppaa käsittävä kauppakeskus. Vaikka suurin osa alkuperäisestä kaksikerroksisesta kivisestä kauppakeskuksesta saikin myöhemmin väistyä krenatöörirykmentin kasarmin tieltä, on osa siitä säilynyt meidän päiviimme saakka.

Kingiseppissä sijaitsee arkkitehti Antonio Rinaldin suunnittelema Katariinan kirkko, joka oli käytössä 1930-luvulle saakka. Sotien aikana kirkko vaurioitui, ja restaurointityöt aloitettiin v.1979. Työn valmistuttua kirkko toimi museona, kunnes 1990-luvulla siellä alettiin jälleen pitää kirkonmenoja. Kaupungissa onkin hiljattain avattu museo, jossa on esillä kirkossa aiemmin säilytettyjä esineitä. Kokoelmat käsittävät mm. arkeologisissa kaivauksissa tehtyjä löytöjä sekä sotien aikaista esineistöä. Nähtävyyksiin kuuluu myös kaupungissa sijaitseva Muistolehto, jossa on lukuisia vallankumouksen ja toisen maailmansodan muistomerkkejä.

Kingiseppiin on talkoovoimin rakennettu suomalainen kirkko, johon apua on saatu mm. Pietarsaaresta sekä Yhdysvalloista.

Kingiseppin piirin pinta-ala on 2900 km² ja siellä on n. 70.000 asukasta. Kingiseppin kaupungissa asukkaita on 52.500. Hallinnollisia keskuksia eli kyläneuvostoja (volosteja) on kaikkiaan yhdeksän.

Alueen merkittävin teollisuuslaitos on väkilannoitteita valmistava Fosforit-tehdas. Tehdas on yksi kemian teollisuuden johtavista tuotantolaitoksista Venäjällä niin tuotteiden määrän kuin laadunkin suhteen. Teollisuuden kehitys alueella on muutenkin suuntautunut luonnonrikkauksien ja maaperämineraalien hyödyntämiseen. Muita tärkeitä tuotantoaloja ovat elintarviketeollisuus ja nahkateollisuus. Myös maatalous – maidontuotanto sekä perunan ja viljan viljely - on viime vuosina noussut merkittävään asemaan.

Tuija Selander-Lehmusvirta