Kuluttajaturvallisuusvalvonta valvoo kuluttajien käyttämien tavaroiden ja palveluiden turvallisuutta. Kuluttajaturvallisuuden perussäännökset on kirjattu kuluttajaturvallisuuslakiin, 920/2011.
Ensisijainen vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla (valmistaja, maahantuoja, myyjä tai palvelun tuottaja) tai muulla palveluntarjoajalla (esimerkiksi kunta tai seurakunta).
Palveluiden tarjoajien on myös toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyttämisestä aiheudu vaaraa kuluttajille tai lähistöllä oleville henkilöille. Tämän toteutuminen edellyttää palveluntarjoajilta omavalvontajärjestelmää.
Ilmoitusvelvollisuus
Palvelun tarjoajan tulee tehdä ennen kuluttajapalvelun tarjoamisen aloittamista kirjallinen ilmoitus terveystarkastajalle seuraavista palveluista:
• Huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli, sirkus
• Kuntosalit
• Laskettelukeskus ja muu rinnekeskus
• Leikkikenttä ja siihen rinnastettava sisäleikkipaikka
• Rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka
• Seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi
• Kiipeilykeskus
• Ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu
• Karting-rata
• Uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä
• Uimaranta ja talviuintipaikka
• Tatuointi-, lävistys- ja muu kehonmuokkauspalvelu
• Turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu
• Tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi
Turvallisuusasiakirja
Ilmoitusvelvollisen palvelun tarjoajan tulee laatia toimintaansa koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja.
Jos samaa palvelua varten on laadittava pelastus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma turvallisuusasiakirjassa selvitettäviä tietoja vastaavat tiedot voidaan koota muun lain nojalla laadittavaan suunnitelmaan.
Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö ei koske yleishyödyllisiä yhdistyksiä, kuten urheiluseuroja ja partiolippukuntia silloin, kun ne tarjoavat toimintaa ainoastaan jäsenilleen eikä kyse ole elinkeinotoiminnaksi laskettavista palveluista.
Viranomaiset valvovat lainsäädännön noudattamista. Valvonta kohdistetaan kohteisiin riskinarvioinnin perusteella. Palveluiden (esimerkiksi uimahallit, uimarannat, leikkikentät) turvallisuutta valvovat pääasiassa terveystarkastajat. Kuluttajaturvallisuusvalvonta on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kulutustavaroiden turvallisuutta valvoo pääasiassa Tukes.
Terveystarkastajien tarkastukset ovat käytännössä pistokokeenomaisia ja projektiluonteisia. Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvästä valvonnasta on tehty valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelmaan sisältyvät tarkastukset ovat maksullisia. Terveystarkastajat eivät ennakolta tarkasta tai hyväksy palveluita tai tuotteita.
Jos tavara tai palvelu aiheuttaa vaaraa, elinkeinonharjoittajan tai muun palvelun tarjoajan on:
• lopetettava vaarallisen palvelun tarjoaminen tai poistettava vaarallinen tavara markkinoilta ja
• ilmoitettava vaaraa aiheuttaneesta tavarasta tai palvelusta ja sitä koskevista toimenpiteistään terveystarkastajalle ja
• tiedotettava tavaran tai palvelun aiheuttamasta vaarasta sekä mahdollisesta palautusmenettelystä kuluttajille.
Jos kuluttaja epäilee tavaraa tai palvelua vaaralliseksi, hänen kannattaa
• lopettaa tuotteen tai palvelun käyttö heti. Tuote pitää poistaa myös muiden mahdollisten käyttäjien ulottuvilta.
• ilmoittaa mahdollisesta vaarasta myyjälle/palveluntarjoajalle, jotta tämä voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
• ilmoittaa asiasta kunnan terveysvalvontaan.
