Mene sisältöön

 

Toimintopainikkeet

Tekstiversio

Sisällysluettelo

Huhkon kartanon historia

Vanhimmat 1300-luvulta peräisin olevat kirjalliset maininnat Huhkosta käsittelevät Huhkonkosken myllyä, joka on ilmeisestikin ollut vanhempi kuin Huhkon tila.

Ensimmäiset tiedot Mälikkälän kylässä sijaitsevasta Huhkon kartanosta ovat 1500-luvulta, jolloin se kuului lampuotitalona Pernon kartanoon. Lampuotitalot olivat vuokraviljelijöiden melko itsenäisesti hoitamia tiloja, jotka maksoivat vuosittaisen vuokran pääkartanolle. Huhko säilyi Pernon kartanon omistuksessa aina 1600-luvulle, jolloin se vaihtoi omistajaa useaan kertaan. Ensimmäinen kartanonomistaja, joka itse asui Huhkossa, oli 1700-luvun alkupuolella kartanoa hallinnut ratsumestari Ramsayn leski.

Kuuluisin Huhkon omistaja on ollut Turun Akatemian historian ja moraaliopin professori Johan Bilmark, joka osti tilan v. 1776. Ajan tapaan Bilmarkin asui kartanossa vain kesäisin, talvet hän vietti kaupunkiasunnossaan Turussa. Raision hautausmaalla oleva professori Bilmarkin hautamuistomerkki on ensimmäinen Suomessa julkisin varoin toteutettu muistomerkki. Muistomerkin paljastusjuhliin Raision hautausmaalla v.1803 osallistuivat Suomen silloisen kulttuurielämän maineikkaimmat edustajat.

Vaikeudet kartanon hoidossa aiheuttivat 1800-luvulla useita omistajanvaihdoksia. Vuonna 1874 tila myytiin Pehr Anderssonille, joka oli kartanonomistajista ensimmäinen ammatiltaan maanviljelijä. Vuonna 1910 tila myytiin Oskar ja Lyyli Lempolle, joilta tila siirtyi heidän tyttärelleen Lydialle ja hänen miehelleen Hans Juhlerille. Heidän aikanaan tilalla aloitettiin mm. uutuuskasvi sokerijuurikkaan viljely, jonka neuvojaksi tanskalainen Juhler oli Suomeen tullut. Vuonna 1977 Raision kaupunki osti kartanon, maatalouden harjoittaminen keskellä kaupunkia oli käynyt mahdottomaksi.

Nykyisin Huhkon kartanosta on jäljellä vain päärakennus, jonka vanhimmat osat ajoittuvat jo 1700-luvulle. Nykyisen empire-tyylisen asunsa kartano on saanut noin vuosina 1837-1842. Esikuvana on ilmeisesti ollut Carl Ludvig Engelin suunnittelemaksi arveltu Hintsan kartano (1837).

Kartanon sisätilat on kunnostettu Raision kaupungin edustuskäyttöön. Kartanossa on myös kaupungin VIP-vierashuoneet, jotka ovat nimetty 1500-luvulla eläneen Huhkonkosken kruununmylläri Urpon ja hänen vaimonsa Valpurin mukaan.

Lähde:
Jarmo Grönros, Selvitys Huhkon kartanosta. Raision kulttuuritoimi 1991.

Anna palautetta sivusta

Olet antamassa palautetta sivusta "Huhkon kartanon historia".





Anna yhteystietosi, mikäli haluat saada vastauksen palautteeseesi.

Saat oman palautteesi tiedoksi myös omaan sähköpostiisi.

Syötä luku viisi numerona. (Pakollinen tieto)